Hyvän asian puolesta

Nyt jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa pienten ihmisten elämään, www.nupullepeitto.blogspot.com on tietoa keräyksestä jossa tarkoituksena on valmistaaja lahjoittaa pienille keskosille peittoja.

Laitathan linkin myös omaan blogiisi niin laitat ihan oikeasti hyvän kiertämään !!!!

Tytöille vaatetta

Tänään oli vuorossa Me&I kutsut, tytöille piti tietysti hankkia jotain mukavaa syksyksi ja talveksi !

Mörkötunika

Kruunupaita

Yogapantsit

Miehen siskon tytölle !

Minulle tietty myös jotain !!!!!

Mitään en oikein ole saanut ommeltua, enkä varmaan ihan heti saakkaan. Tilasin kyllä Kotilieden wilhelmiinalta pari tyynyliinaa !

Ensi viikon lauantaina on muutto takaisin omaan kotiin joten pian pitää alkaa pakkaamaan.
Muuton jälkeen koittaa sitten kaikkien tavaroiden paikalleen laittaminen ja se kestäneekin ainakin viikon, tyhjensimmehän puolet talosta tavaroista..

mekko-ostos

Katsokaa mikä ihanuus, oikea namu, ihanat karkkivärit ja tietty Polka Dots !!!

Tämä ihanuus ei ole sopiva kummallekkaan tytöistä, mutta kun näin tämän tangossa en voinut olla ostamatta. Ensi kesänä menee pienemmälle hyvin !!! Toivottavasti silloin on paljon juhlia !

Ihanuus on ostettu täältä , jos asutte lähellä niin kannattaa ehdottomasti käydä, kannattaa tulla kauempaakin !
Mekon hinta oli vain 16.50 € I Just Love It !!

"Uusi Tildakirja"

Tälläinen on ilmestymässä lokakuun loppupuolella, tosin vain englannin kielisenä !

Sisätää ohjeita tildahahmoihin. Tosi fanin" must have" !

4 erilaista teemaa linnut,puput,enkelit ja nuket. Laitoin jo adlibrikseen valvontaan, hinta näyttiolevan alle 20 €

Hupsuttelu ostos

Meidän perheessä on tapahtunut kesä-elokuun aikana vaikka sun mitä. Huonosti ole siis blogiani päivittänyt.

Koitan nyt hieman paremmalla ajalla ja vähemmällä murheen määrällä päivitellä tänne ompeluksiani.

Tänään törmäsin Anttilassa piipahtaessani ihaniin uusiin Muumi saksiin, pakkohan sitä oli yhdet saada.

Pikku Myy ja Haisuli siellä kurkistavat viidakon seasta !!!

Huomasin muuten vasta äsken että olen hömelö ostanut vasenkätisten sakset...eikun takaisin kauppaan !

Olen muuten aloittanut nuppupeitto keräyksen Helsingin lastenklinikan keskososastolle. Käy kurkkaamassa blogissa www.nupullepeitto.blogspot.com siellä on tietoa keräyksestä, ohjeita yms.

 Sivulle kuvataan myös kaikki valmiit minulle päätyneet peitot, perinteisen postin lisäksi "palautuspisteitä" tulee ainakin Sipoon Nikkilään, koitan saada palautuspaikan myös Keravalle ja Pornaisiin.

Tuo saksien alla oleva linnunpönttö on aplikaatio yhdestä tekeillä olevasta peitosta ! Nyt koneet sauhuamaan hyvän asian puolesta ja mielikuvitusta peliin, olisi ihana saada mahdollisimman monta erilaista tekijänsä näköistä peittoa !!!!

Haleja

Annika

p.s koitan saada remontista kuvia tänne illalla, kunhan nuo ihanaiset apinani menevät unten maille !

p.p.s Panduro.se sivuille on ilmestynyt uusia kuvia syksyn uusista Tilda sarjoista !

Uutta Tildaa

Bongasin juuri Ruotsin Panduron sivuilta kaksi uutta Tilda sarjaa, Autumn Garden jan Winter Garden, niitä odotellessa !!!!
Kuvat ovat tosi pieniä, mutta kun koitin suurentaa niin menivät ihan rakeisiksi !
Kuvat siis Panduron sivuilta .

Surua,

Tämä kirjoitus on tehty rakkaan käppänämme Kamun "kunniaksi" se on lyhennetty versio Kamun 10-vuoden taipaleelta, kirjoitus on kirjoitettu suoraan päästä, siinä saattaa olla virheitä ja ajatuskatkoksia.
Kirjoitus on tehty lähinnä oman mielen kirkastamiseksi ja surun hälventämiseksi.




Kerronpa teille tarinan, se kertoo nuoresta naisesta, lomasäästöistä ja karvaisesta turrista.

Aika tarkkaan 10-vuotta sitten siskoni kertoi minulle, että eräälle naiselle oli syntynyt äitienpäivänä 4 kääpiösnautserin pentua, 1 niistä valitettavasti oli kuollut heti synnytyksen jälkeen, mutta 3 pikkuista ihana karvakaveria oli. Päätimme mennä katsomaan pentuja, sillä olimme kaikki valtavan koirarakkaita.

Ihania karvapalleroita siellä olikin, yksi hieman pienempi kuin muut, mutta pippurinen kuin mikä ja taisteli veljiään vastaan hurjasti. Fit For Fight oli tämän kaverin nimi ja se sulatti sydämeni heti.

Olin säästänyt kesää varten 2000 silloista markkaa jotta pääsisin viikon etelänmatkalle, ujosti kysyin emännältä josko hän suostuisi osamaksuun, puolet nyt ja 2*1000 markkaa seuraavien 2 kuukauden aikana.
Hän suostui ja mutaman viikon päästä hain omakseni pienen mustahopean käppänän pennun.

Nimen valinta oli vaikeaa, yritin keksiä jotain musiikin saralta sillä se on aina ollut minulle tärkeä osa elämää. JJ, Buddy, Clapton.....kaikki käytiin läpi kunnes keksin Kamu, se sen täytyy olla.
Niin pienestä öisin hurjasti kiljuvasta otuksesta tuli Kamu, myöhemmin tämä nimi osoittautui osuvammaksi kun ikinä uskoisikaan.

Kamu oli todellakin kaikkien kaveri. Työskentelin silloin eläintarvikeliikkeen myymälänhoitajana ja Kamu oli mukanani töissä, se tervehti kaikki kauppaan tulevat ja oppi siihen että jokainen ovesta tuleva oli hänen ystävänsä ja tervehti aina tulijaa. Vielä isompanakin kamu oli aina ensimmäisenä tervehtimässä tulijaa, hän halusi olla jokaisen koiran, kissan, marsun ja kanin kaveri, huolimatta siitä mitä mieltä vastapuoli asiasta oli.

Vuosien varrella tämä karvakorva kietoi tassunsa ympäri mm. nykyisen aviomieheni koiran Dobermanni Oton josta tulikin Kamun pitkäaikainen elinkumppani. Jo ensimmäisenä päivänä oli selvää että tämä majakka ja peräväunu yhdistelmä oli erottamaton, joivat samasta kupista yhtäaikaa alle puolen tunnin tuntemisen jälkeen.

Otosta jätti aika 5 vuotta myöhemmin, mutta uusi kaveri sai alkunsa noin vuotta myöhemmin ja kasvoi mamman masussa kovaa vauhtia. Siinä mamman mahan päällä oli kiva sohvalla köllötellä sitten tuli muutto uuteen ihanaan kotiin jossa oli pelkkää metsää ympärillä, sekä kaksi kivaa karvakorvaa naapurissa, johon oli mamman kielloista huolimatta kiva karata ja lällätellä aidan takana.

Hieman ennen joulua syntynyt Ainotyttö oli Kamulle tärkeä, pesu oli ensimmäinen tehtävä tytön saavuttua kotiin, Kamu nukkui Ainon vieressä sohvalla päivisin ja vahti ettei äiti vaan hukuta silmäterää ammeeseen.

Aika tarkka 2 vuotta Ainon syntymästä saapui kotiin uusi kiljuva tyttö, josta Kamu ei enää jaksanut olla niin innostunut, samanlaisia kaikki...minä olen suosikkini valinnut tuumasi Kamu ja meni Ainon viereen.
Vaikka kyllä Emiliaaki piti toki vahtia silmä kovana !

Syksyllä 2009 mamma päätti "pelastaa" Kamulle kaveriksi pienen borderterrieri tytön Aino nimeltään, koska Aino oli jo 9-vuotias emme enää voineet muuttaa kutsumanimeä, joten nimesimme hänet Aino-koiraksi. Näin pysyimme kärryillä kumpaa Ainoa komennetaan.

Kamu täytti 14.5.2010 pyöreät 10-vuotta 19.5 päätimme sterilisoida kamun, joka läähätteli jatkuvasti tyttöystävänsä perään ja kärsi eturauhasvaivoista jatkuvan "hormonimyrskyn" takia.

Vain pari viikkoa leikkauksesta Kamu alkoi näyttää väsyneeltä ja nukkui paljon, sitten alkoi mahavaivat.
Ripulia, oksentelua ja. väsymystä.  Lääkärissä käytiin moneen kertaan, nesteytettiin ja lääkittiin. Pari päivää näyttikin jo paremmalta kunnes vointi meni jälleen huonompaan. Taas lääkäriin, jatkuva ripuli aiheutti myös muita ongelmia ja Kamu vietiin Viikin yliopistolliseen eläinsairaalaan, pari päivää siellä ja  jälleen Kamu pääsi kotiin. Mutta mamma aavisti pahaa, koira ei ollut sellainen kun se yleensä oli, vaikkakin kipeä. Ei hännän heilutusta ei syliin tuloa, vain flegmaattinen todella kipeältä vaikuttava pikkuinen koira.

Seuraava yö paljasti karun totuuden, ripuli alkoi jälleen uudelleen, se oli pikimustaa joka oli merkki siitä että suolistosta sekoittuu siihen verta. Aamulla soitto jälleen Viikkiin ja koira lääkäriin, tutkimuksia joista ei paljastunut kuitenkaan mitään uutta ja ihmeellistä. Pyysin selvittämään josko ultraamalla löytyisi syy, sillä Kamun jatkuvan mahavaivan syy oli selvitettävä. Ripulia oli kestänyt jo 2 viikkoa, nestettä oli annettu paljon samoin antibioottia eli kaiken järjen mukaan koiran olisi pitänyt parantua edes jossain määrin.

Ultrasta sitten paljastuikin laajentuneet imusolmukkeet, se ei voinut olla tulehdus sillä annettujen antibioottijen olisi pitänyt vaikuttaa ja poistaa tulehdus.
Diagnoosina syöpä, en halunnut selvittää sen enempää, en tietää mikä syöpälaatu se olisi, toivoa ei kuitenkaan 10-vuotiaalla ollut. tasan 2 viikkoa oireiden alkamisesta.

Surullisena ajoin itkusilmässä kotoa Viikkiin nukuttamaan niin rakasta ystävää, kun näin Kamun ymmärsin miksi eläinlääkäri pyysi minua saapumaan mahdollisimman pian. Rakas vauhdikas ja iloinen ystäväni oli vain muisto, hoitajan sylissä huoneeseen saapui hiljainen ja selvästi kovista kivuista kärsivä karvaturri, mamman rakas, äidin etelänmatka.

Olimme Kamun kanssa huoneessa hetken ihan kahdestaan, pidin tärisevää koiraa sylissäni ja annoin rapsutuksen jokaiselta ystävältä erikseen ja kerroin terveisiä.
Kun hoitaja antoi rauhoittavan pistoksen, silitin ystävääni ja pyysin kertomaan Otolle terveisiä, hetkeä myöhemmin ystävä nukkui pois.

Ikävä on suuri, mutta itkun tullessa ( kuten nyt ) mietin niitä ihania hetkiä joita sain karvaisen kaverini kanssa viettää, tunnen lämmön ja pieni hymy hiipii nurkan takaa.

Kaipaamme sinua kovasti rakas Kamu, Kauko, Kake, Räkäkärppä, Rääppis, rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Mamma !